Verkkorikollisten tehtailemat hyökkäykset ovat lisääntyneet viimevuosina räjähdysmäisesti. Yksi yleisin hyökkäyksen muoto on kiristyshaittaohjelmat eli ransomware. Rikolliset käyttävät kiristyshaittaohjelmia organisaation tiedostojen salaamiseen ja vaativat sitten lunnaita tiedostojen palauttamiseksi tai salaamisen purkamiseksi.
Lisävipua rikolliset ovat hakeneet vaatimuksilleen ns. double extortion -tekniikalla, eli varastamalla tiedot ja uhkaamalla niiden julkaisulla. Tällä voi olla merkittäviä seurauksia niin yksittäisten ihmisten arkaluontoisten tietojen tietosuojan kuin myös yrityssalaisuuksien kannalta. Viimeisimpänä Kyberturvallisuuskeskus varoitti tammikuussa 2024 Akira kiristyshaittaohjelmasta.
Tämän kaltaisiin hyökkäyksiin on vaikea reagoida enää sen alkamisen jälkeen. Sen vuoksi korostetaankin hyvää varautumista hyökkäysten ennaltaehkäisyssä.
Ei ainoastaan suuryritysten murheenkryyni
Vaikka suurten yritysten joutuminen kiristyshyökkäysten kohteeksi saattaa saada enemmän mediahuomiota, on tärkeää ymmärtää, että myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat alttiita tälle uhalle. Kiristyshaittaohjelmat eivät tee eroa organisaation koolla – ne voivat iskeä kenelle tahansa, missä tahansa.
Mikä tekee kiristyshaittaohjelmista erityisen pelottavia, on niiden kyky lamauttaa organisaation toiminta tehokkaasti. Ne eivät vain salaa tai lukitse tärkeitä tiedostoja, vaan voivat myös levitä laajalti organisaation sisällä ja vaarantaa koko tietojärjestelmän toimivuuden. Tämä uhka on niin merkittävä, että sen tunnistaminen ja torjuminen on noussut yhdeksi keskeiseksi prioriteetiksi kaikille, jotka vastaavat organisaatioidensa tietoturvasta.
Seuraavaksi sukellamme syvemmälle kiristyshaittaohjelmien saloihin, selvittäen niiden yleisimmät leviämistavat. Lisäksi tarkastelemme, miksi juuri nyt on entistä tärkeämpää varautua tähän uhkaan ja mitä konkreettisia toimia organisaatiot voivat ottaa suojautuakseen kiristyshyökkäyksiltä.
Rikollisten miljardibisnes
Kiristyshaittaohjelmat eivät ole pelkästään tekninen uhka tietojärjestelmille, vaan ne ovat myös merkittävä rikollisen liiketoiminnan haara. Kansainvälisten rikollisverkostojen keskuudessa kiristyshyökkäykset ovat muodostuneet miljardien rahaliiketoiminnaksi, ja tämä kehitys näkyy myös Suomessa.
Rikolliset hyödyntävät kiristyshaittaohjelmia erityisesti niiden tuottamien taloudellisten voittojen vuoksi. Organisaatioiden ja yksityishenkilöiden osto- ja maksukykyiset tiedot ovat nousseet arvoon arvaamattomaan pimeillä markkinoilla. Tämä tekee kiristyshyökkäyksistä houkuttelevan vaihtoehdon rikollisille, jotka pyrkivät nopeisiin ja suuriin taloudellisiin voittoihin.
Tietojen arvoa kasvattaa myös niiden monimuotoisuus ja laatu. Kiristyshaittaohjelmat kohdistuvat usein organisaatioiden arkaluonteisiin tietoihin, kuten asiakasrekistereihin, taloudellisiin raportteihin ja liiketoimintastrategioihin. Tällaiset tiedot voivat olla kultaakin arvokkaampia, kun niitä käytetään kiristyskeinona organisaatioiden tai yksityishenkilöiden suhteen.
Kiristyshaittaohjelman toimintaperiaate
Kiristyshaittaohjelmat ovat monimuotoisia ja niiden toimintaperiaate voi vaihdella, mutta niiden yhteinen tavoite on aiheuttaa taloudellista vahinkoa ja saada haltuunsa arkaluonteisia tietoja. Tyypillisesti kiristyshaittaohjelma alkaa leviämään verkon välityksellä, usein sähköpostin kautta, ja kun se onnistuu tunkeutumaan tietokoneelle tai tietojärjestelmään, se alkaa salata tiedostoja tai jopa estää laitteen käytön.
Yksi yleinen toimintatapa on tutkia tietokoneen tiedostoja, kuten kuvia, tekstitiedostoja, laskentataulukoita ja PDF-dokumentteja. Kiristyshaittaohjelma etsii tiedostoja, joissa on potentiaalisesti arkaluonteista tietoa käyttäjän näkökulmasta. Tämän jälkeen se salaa nämä tiedostot käyttäen vahvaa salausta, ja käyttäjä menettää pääsyn niihin.
Joissakin tapauksissa kiristyshaittaohjelma voi levitä koko tietokoneeseen, tehden käyttöjärjestelmän ja ohjelmat käyttökelvottomiksi. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä haittoja, kuten tuotantolinjojen pysähtymisen, kriittisten palvelujen alasajon tai jopa hengenvaarallisia tilanteita, kuten sairaaloiden tietojärjestelmien lukkiutumisen.
Kiristyshaittaohjelmat toimivat yleensä kiristysperiaatteella – ne vaativat uhreilta lunnaita tiedostojen palauttamiseksi tai laitteiden käytön avaamiseksi. Rikolliset voivat pyytää lunnaita suoritettavaksi virtuaalivaluuttana tai esimerkiksi rahansiirtopalvelun kautta, mikä vaikeuttaa rahan jäljittämistä ja rikollisten tunnistamista.
Vaikka uhri maksaisikin lunnaita, ei ole varmuutta siitä, että kiristäjä todella palauttaa tiedostot tai avaa laitteen. Tämä tekee kiristyshaittaohjelmista erityisen vaarallisen uhkan, ja ne voivat aiheuttaa laajamittaista tuhoa sekä yksilöille että organisaatioille.
Miten suojata organisaatio kiristyshyökkäyksiltä?
Kiristyshaittaohjelmat muodostavat vakavan uhan organisaatioille, mutta asianmukaisilla ratkaisuilla voidaan merkittävästi pienentää riskiä ja parantaa tietoturvaa. Tässä muutamia avainkohtia organisaatiosi suojaamiseksi kiristyshyökkäyksiltä:
1. Käyttäjien taitotaso
Koulutus on ensiarvoisen tärkeää kiristyshyökkäysten ehkäisemiseksi. Järjestä säännöllisiä tietoturvakoulutuksia henkilöstölle, jotta he tunnistavat huijausviestit, kalasteluhyökkäykset ja muut mahdolliset riskit. Työntekijöiden tietoisuuden lisääminen parantaa organisaation yleistä tietoturvakulttuuria.
2. Säännölliset varmuuskopiot ja tietojen palautuskyky
Huolehdi säännöllisistä varmuuskopioista ja varmista, että organisaatiosi pystyy palauttamaan tiedot mahdollisen kiristyshyökkäyksen jälkeen. Tärkeiden tiedostojen ja tietokantojen varmuuskopiointi on kriittinen osa suojautumista, sillä se mahdollistaa nopean palautumisen ilman lunnaiden maksamista.
3. Päivitä ohjelmistot ja suojausjärjestelmät
Kiristyshyökkäjät hyödyntävät usein tietoturva-aukkoja vanhentuneissa ohjelmistoissa. Pidä organisaatiosi tietoturva ajan tasalla päivittämällä käytössä olevat ohjelmistot ja suojausjärjestelmät säännöllisesti. Automaattiset päivitykset voivat auttaa varmistamaan, että tietoturva-aukot tukitaan nopeasti.
4. Käytä vahvoja salasanoja ja kaksivaiheista tunnistautumista
Varmista, että organisaation jäsenet käyttävät vahvoja salasanoja ja aktivoidaan kaksivaiheinen tunnistautuminen aina kun mahdollista. Tämä lisää huomattavasti tilien turvallisuutta ja estää kiristyshyökkääjiä pääsemästä helposti käsiksi järjestelmään.
5. Verkkoliikenteen seuranta ja uhkien havaitseminen
Tietoturvauhkien havaitseminen mahdollistaa nopean reagoinnin ja torjunnan ennen kuin vahinko pääsee tapahtumaan. Voicelink DNS Turva tarjoaa älykkään ja tehokkaan suojan tunnistettuja hyökkäyksiä vastaan, estäen niiden leviämisen orgnaisaatosi laitteille.
6. Tietoturvakonsultointi
Asiantuntijan kanssa suoritettu tietoturvakonsultointi on usein paras vaihtoehto silloin, kun yrityksessä halutaan varmistaa, että IT-ympäristön tietoturva on ajan tasalla, ja että yrityksen tiedot pysyvät turvassa niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Tietoturvakonsultointi parantaa parhaimmillaan yrityksen omaa tietotaitoa ja ymmärrystä omasta IT-ympäristöstään. Epävarmuus tai virheellinen turvallisuudentunne vaihtuu varmuuteen siitä, että kaikki on kunnossa, ja on tehty oikeita asioita, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Pahimmankin skenaarion toteutuessa yrityksen toiminta ei lamaannu vaan liiketoiminta voi jatkua.
Näiden käytännön vinkkien ja ratkaisujen avulla organisaatio voi vahvistaa digitaalista turvallisuuttaan ja minimoida kiristyshyökkäyksistä aiheutuvat riskit. On tärkeää pitää mielessä, että tietoturva on jatkuva prosessi, ja organisaation on pysyttävä valppaana uusien uhkien varalta.